Marja Kantanen

Vaelluksia

7. Euroopan bibliodraamakonferenssi Århusissa, Tanskassa, 16.-20.6.2005.

Raami

Tämänvuotisen Euroopan bibliodraamakonferenssin teemana oli vaeltaminen. Sitä käsiteltiin usein eri tavoin, eri tasoilla asiaa lähestyen. Koska kokouksen osanottajilla oli mahdollisuus saada matka-apuraha EU:n Sokrates/Grundtvig rahoista, jotka on tarkoitettu aikuisopiskeluun ja sen kehittämiseen, konferenssin tavoitteet oli ilmaistu koulutuskeskeisesti: "Tarkoituksena on saada oivallusta ja inspiraatiota aikuispedagogiikkaan käytännössä. Miten vaeltamisen motiivi rikastaa henkilökohtaista koulutusta, kun sitä tutkitaan body working ja estetiikan sekä raamattutyöskentelyn kautta. Itsearvioinnin kautta konferenssin osanottajat oppivat arvioimaan omia käytäntöjään ja elämäänsä "vaeltamisen" näkökulmasta ja huomaavat mahdollisuuksia uusille toimintatavoille." Tavoite varmasti toteutuikin, vaikka konferenssin aikana näkökulma ei suuntautunutkaan pedagogiseen erittelyyn. Saimme uutta tuntumaan oman elämämme vaellukseen.

Meitä osanottajia oli yhteensä 36 seitsemästä eri Euroopan maasta: Tanskasta 11, Saksasta 9, Itävallasta 5, Unkarista 3, Ruotsista ja Sveitsistä kaksi ja minä yksin Suomesta. Kolme alustajaa olivat myös Tanskasta.

Bibliodraamaryhmät

Päivittäin oli noin kolmen tunnin bibliodraamaryhmät, joissa oli eri vaeltamiseen liittyvät Raamatunkohdat. Ryhmä A:n kohta oli Psalmi 123 (Herra on minun paimeneni), ryhmä B käsitteli Pietarin kävelyä vetten päällä (Mt 14:22-33) ja ryhmä C matkaa Emmaukseen (Lk 24:13-35). Osallistuin ryhmään A.

Paimenpsalmin pohjalta ryhmää ohjanneet ruotsalaiset vetäjät ovat Suomen syksyn 2006 neuvottelupäivillä olleille tuttuja: psykodraamapedagogi ja bibliodraamaohjaaja Birgitta Walldén sekä vankilapappi ja bibliodraamaohjaaja Lars-Gunnar Skogar. He muistelivat lämmöllä viimesyksyisiä neuvottelupäiviämme ja kiittelivät suomalaisen bibliodraaman tasokkuutta. Mutta tasoa riitti kyllä heidänkin työskentelyssään. He olivat valmistautuneet hämmästyttävän huolella sekä sisällön että estetiikan suhteen. Birgitta käytti henkilökohtaisen elämänvaelluksen analyysipohjana James W. Fowlerin kasvuteoriaa seitsemästä uskon kehitysvaiheesta. He käyttivät paljon ruumistyöskentelyä ja tilansa sai myös omien "taideteosten" luominen. Ohjaajilla oli autolastillinen rekvisiittaa mukana. Painopiste oli osanottajien omassa vaelluksessa tekstin maailmassa, ei itse tekstissä. Psykodramaattisesti työskentely oli tarkkaa ja siksi turvallisen tuntuista. Ryhmässä oli kova ruumistyöskentelyn nälkä ja loppuarvioinnissa tuntuikin, että Fowlerin teoria oli ollut turha jäsentävä elementti, joka jäi kirjalliseksi lisäksi.

Pyhiinvaellusta ja satuja

Konferenssissa pidettiin kaksi esitelmää. Pastori Anette Schultzin teema oli "Vaeltaminen raamatullisesta ja teologisesta näkökulmasta". Hän tarkasteli erityisesti nykyisiä pyhiinvaelluksia. Hän vaeltelee usein itsekin. Joskus Compostella de Santiagossa kävellessä hän rupesi pohtimaan, millaista olisi pyhiinvaeltaa Tanskassa. Nykyisin hän järjestää pyhiinvaelluksia, joihin osallistuu runsaasti ihmisiä. Hän toimii seurakuntapappina Fynin saarella ja hän on opiskellut myös sielunhoitoa ja hahmoterapiaa. Raamattu on mahdollista ymmärtää jatkuvana vaellustarinana ja matkana elämän halki. Se on vaellus, joka alkaa Genesiksestä elämän lähteeltä ja puusta ja päättyy Ilmestyskirjassa myös elämän lähteeseen ja puuhun. "Jos pyhiinvaelluksen tarkoitus on Jumalan kohtaaminen, Hänen kanssaan eläminen - Hänen joka antaa meille elämän ja uudistaa sen, olemme lähimpänä päämääräämme, kun olemme matkalla. Raamatun kertomusten mukaan näyttää siltä, että kun ihmiset saavuttavat päämääränsä, kun he saapuvat paikkaan, johon he päättävät jäädä ja kotiutua, silloin he menettävät Jumalan näkyvistä."

Pyhiinvaellus koetaan usein puhdistautumisena, silloinkin kun ihminen ei usko katumusharjoituksiin. Schultzin pitää puhdistumista psyykkis-henkisenä prosessina pyhiinvaelluksen aikana. Pyhiinvaellus on puhdistava, lunastava ja parantava prosessi. Pyhiinvaeltaja voidaan määritellä ihmiseksi, joka kulkee kohti pyhää paikkaa. Pyhä paikka on suurimerkityksinen, koska elämä uudistuu. Pyhiinvaellusprosessi on samanlainen kaikilla pitkähköillä yksin tehdyillä vaelluksilla, siinä on tunnistettavissa samat vaiheet. Prosessia luonnehtivat lähtö ja liikkuminen kohti päämäärää. Liike tuo vapautumisen, kuten israelilaiset vapautuivat orjuudesta. Siihen liittyy myös tietoisuus Jumalan läsnäolosta.

Pyhiinvaelluksessa ihmiselämä on paljaana. Ensimmäisiä asioita, joita havaitsee ovat:
1. Sinä olet yksin.
2. Elämä on haavoittuvaa.
3. Olet riippuvainen toisista ja Jumalasta.
4. Yksinkertaisuus on hätkähdyttävää: tulet tietoiseksi, miten vähän todella tarvitset.


Teologi ja analyyttinen psykologi Esther Hummel tarkasteli "Elämänvaellusta psykologisen seikkailun näkökulmasta". Hän perusti esitelmänsä satujen analysointiin. Lähtökohtana on pitkä matka. Esther oppi teologian opiskelijana tekstikritiikin alkeista, että jos on kaksi tapaa lukea vanhaa tekstiä, vaikeampi tapa on melkein aina se alkuperäinen tapa. Sama totuus toimii elämässäkin. Vain kun hylkäät lyhyet tiet ja oikopolut, vain kun etsit kapeita ja vaikeita teitä, löydät elämäsi alkuperän, oman sisimmän itsesi. Samaa kertovat sadutkin. Satujen ihmiskuva on tulla sellaiseksi, mikä on, kehittyä, kypsyä, ottaa vastuu itsestään. Saduille on luonteenomaista muutoksen toivo mutta myös tieto, että ihmisessä on voimaa muuttaa tilanne paremmaksi. Se voima on vain löydettävä. Sadut eivät kerro loogisesta järjestä vaan holistisesta järjestä, kyvystämme ajatella johdonmukaisesti.

Esther kertoi meille Grimmin sadun Rautauunista ja venäläisen sadun Sammakkoprinssistä.. Rautauuni kertoo isän tytön tarinan ja Sammakkoprinssi pojan kasvutarinan. Saduissa on paljon yhteistä. Ensinnäkin kumpikin tarvitsee toista ollakseen se mikä todella on. Suhteen pohja on molemmissa saduissa tarve eikä rakkaus. Niin on todellisessakin elämässä. Kummassakin sadussa sankarilla on sekä grandioosi että depressiivinen puoli. He voivat vuorollaan tukea toisiaan. Kriisit tuovat mahdollisuuden kehittyä. Kehitystä ei voi pakottaa. Lopuksi Esther liittyi Cree-heimon sadunkertojaan: "Kertomukset ovat olentoja. Kutsut ne elämään kanssasi. Ne opettavat sinulle sen minkä tietävät kiitollisina huolenpidosta. Kun ne ovat valmiita lähtemään, ne kertovat sen sinulle. Silloin sinä lähetät ne jollekin toiselle."

Labyrintti

Fyysisenä vaelluskokemuksena olivat joka-aamuiset meditatiivisen kävelyn harjoitukset sekä tutustuminen Samsön saarella olevaan kuuden hehtaarin labyrinttiin.

Jette Dahl toimi 25 vuotta pappina Tanskan kirkossa. Elokuussa 2004 hän jätti tämän tehtävän omistautuakseen sisäiselle vaellukselleen ja toimiakseen hengellisenä ohjaajana etsiville ihmisille. Hän luennoi, sekä ohjaa retriittejä ja pyhiinvaelluksia. Hän oli ohjaajamme Samsön labyrintissä. "Me kuljemme labyrinttiin, jonka loppua emme tiedä. Kuljemme mieleen. Vaellus on pääasiassa sisäinen uskon vaellus. "Herra, näytä meille tiesi ja anna meille rohkeus kulkea sitä." (Pyhiinvaeltajan rukous). Kuljemme yksin, mutta samassa hengellisessä yhteisössä. Kristus on tie."

Tunnin ja vartin mittaisen kuljeskeluumme saimme seitsemän tehtävää, mm oman avainsanan valitsemisen pyhiinvaellussanoista (hitaus, vapaus, yksinkertaisuus, hiljaisuus, huolesta vapautuminen, hengellisyys ja yhteisö), bibliodraamatekstin mietiskelyn ja muutaman muun raamatunkohdan mietiskelyn. Palattuamme keskustelimme pienissä ryhmissä avainsanoistamme ja esitimme ne fyysisesti toisillemme suuressa piirissä.

Labyrintin tuntuvat olevan hyvin yleisiä hengellisen kasvun apuvälineitä ainakin Itävallassa ja Saksassa. Itävaltalaiset korostivat, että "oikea" labyrintti on sellainen pyörökuvio, johon ei voi eksyä. Sinne kävellään sisään antaen asioiden valua pois mielestä. Keskellä kohdataan Jumala. Pois kävellään ehkä tyyntynein mielin. Samsön kaltaisella "sokkelolla" on eri nimensä saksan kielessä. Labyrinttejä tehdään kivistä, kukista, kynttilöistä tai vaikka mistä. Samsön labyrintti oli istutettu kuusista.

Euroopassa on siis otettu käyttöön vanha hengellisen etsinnän muoto. Keskiaikaisia labyrinttejä tuntuu olevan kaikkialla, erityisesti Brittein saarilla. Ehkäpä meidän jatulintarhamme ovat myös olleet rukous- ja meditaatiopaikkoja. Kukahan tekee ensimmäisen labyrintin Suomeen? Internetistä löytyy nopeasti valtava määrä labyrinttitietoutta ja siihin liittyvää kirjallisuutta. Ja kuinka ollakaan, näin ensimmäisen labyrinttiartikkelin uudessa Voi hyvin -lehdessä.

Bibliodraaman Euroopa verkosto

Kokouksen lopussa keskusteltiin Euroopan bibliodraamaverkoston toiminnasta. Verkostolla on verkkosivut osoitteessa www.ucl.se/bibliodrama. Verkostokokousten tiheydestä keskusteltiin pitkään. Saksassa Gelnhausenissa järjestetään joka vuosi bibliodraamakonfernsssi. Seuraava on 29.9.-3.10.2005. Pitkän keskustelun jälkeen päätettiin järjestää myös kansainvälinen konferenssi ja siihen liittyvä verkostotapaaminen joka vuosi. Seuraava on Unkarissa 7.-10.9.2006. Tämän vuoden Gelnhausenin bibliodraamakokouksen yhteydessä suunnitellaan myös Euroopan verkoston tulevaa projektia, jonka ajatuksena on yhdistää bibliodraama ja ignationaaliset harjoitukset. Projekti kestäisi kolme vuotta, ja siihen haettaisiin EU-rahoitus. Jonkun meiltä Suomesta olisi hyvä olla mukana sitä suunnittelemassa jo nyt lokakuun alussa Gelnhausenissa. Suomalaisesta bibliodraamasta ollaan muualla Euroopassa hyvin kiinnostuneita. Aino-Kaarina Mäkisalolla ja Matti-Pekka Virtaniemellä on huikea maine bibliodraama-ohjaajina.

Marja Kantanen

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

21.02 | 18:39

Tuli talviloma ja aikaa katsoa näitä sivuja. Hienot ovat! Kiitos tekijöille.

...
31.01 | 14:35

Heipps!
Hienot sivut, joten Onnittelut ahertajille. Päivitän parhaillani omia sivuja. Vuosikokous?- riippuu fysiikasta? Jäsenmaksu! Hyvä kun muistutit.

...
30.01 | 17:20

Hyvä, kun otit asian puheeksi. Ohjaajien nimilista jäi epähuomiossa pois näitä uusia sivuja tehtäessä. Ehkäpä ne saadaan vielä takaisin.

...
30.01 | 15:58

Hei Kimmo ja hallitus ja yhdistyksen jäsenet! Hyvät sivut? Onko jossain vielä ohjaajien nimiluetteloa?

...
Tykkäät tästä sivusta