Bibliodraamaa Pysäkillä 2018

ROHKEASTI IHMISINÄ 

Lupauduin ohjaamaan kahden tunnin toiminnallisen kanavan maaliskuussa 2018 Helsingissä järjestetyillä hengellisen elämän päivillä; kaikille avoimessa ’Pysäkki’-tapahtumassa, joka usean kristillisen tahon järjestämänä tarjosi kahden päivän ajan ’yhteyttä, virkistystä, toimintaa, kuuntelua, messua ja rukousta ekumeenisessa hengessä’ teemanaan ’Rohkeasti ihminen. Rohkeasti ihminen! Älä pelkää.’

Kanava oli varattu bibliodraamatyöskentelylle, joka on Raamatun tekstin luovaa ja eläytyvää tutkimista ryhmässä,  ja siihen oli ilmoittautunut 15 henkilöä, kaikki naispuolisia. Teemaksi oli ennakkoon valittu kärsimys - elettiinhän parhaillaan pääsiäistä edeltävää paastonaikaa.
Inspiroituneena taannoisesta kansainvälisestä bibliodraaman ja symbolidraaman kurssista joulukuussa 2017 Tallinnassa, jonne Suomen Bibliodraamayhdistyksen edustajana osallistuin yhteisöllemme myönnetyn ’Yhdessä moninaisuudessa’ -hankkeen liikkuvuusvarojen mahdollistamana, sovelsin siellä oppimiani toimintatapoja tässä työpajassa.

Olin valinnut bibliodraamatyöskentelyn tekstiksi Raamatusta otteita psalmista 31, joka sisältää ajattomia ihmisen sanoittamia kokemuksia elämästä, kärsimyksen ongelmasta, yksinäisyydestä ja yhteydestä, turvallisuudesta ja turvattomuudesta puettuina lauluksi tai rukouksen muotoon. Pysähdyimme tekstin ääreen yhdessä ja jokainen yksilönä. Luettu teksti ja olemassaolomme tämänhetkinen elävä todellisuus löysivät kohtauspaikkansa, kuten bibliodraamassa yleensä aina tapahtuu.
Kuten käymälläni kansainvälisellä kurssilla, sovelsin bibliodraaman ja symbolidraaman elementtejä työskentelyyn. Ryhmässä tehtiin lyhyen mietiskelyn kautta mieleen nousevia kuvia paperille väriliiduilla tietystä tekstin kohdasta liikkeelle lähtien. Kuvitimme tekstiä ja itse kullekin sen merkityksellisimpiä kohtia. Kuvista ja niihin liittyvistä henkilökohtaisista kokemuksista puhuttiin pareittain ja yhdessä. Tekstin sanoille etsittiin ilmaisumuotoja myös fyysisesti kehon liikkeiden ja tuntemusten kautta.
Värien ja yleensäkin symbolien maailma on erittäin vahva, ja vaikka jokaisen piirrosta voikin oikeutetusti tulkita vain sen tekijä itse, metaforat ja vertauskuvat, joilla on yhteytensä myös alitajuisiin arkkityyppisiin kuviin, sisältävät paljon yhteistä ihmisyyden kokemusmaailman aineistoa, joka on kokemuksellisesti yhteisesti jaettavissa eikä ole riippuvaista sanoista tai puhutusta kielestä. Tämän totesimme myös Tallinnassa kansainvälisellä kurssilla, jossa kouluttajat olivat  Saksasta ja Ruotsista, koulutuskieli englanti, ja meillä kurssilaisilla suomen, ruotsin, viron ja osittain venäjän kieliset taustamme. Myös kehon kieli on ilmaisultaan yleisinhimillistä ja kokemuksellisesti jaettavaa, mikä  tällaisessa toiminnassa on yhdistävä ja yhdessäolon sävyjä rikastuttava kokemus.

Antamansa palautteen perusteella osallistujat saivat iltapäivästä paljon ja myös antoivat toisilleen paljon – ajattelemisen aihetta, henkilökohtaisia oivalluksia ja yhteisiä löytöjä; kokemusten rohkeaa jakamista ja haasteiden kohtaamista oman elämänsä moninaisissa kysymyksissä.

 

Eva-Lisa Lindström
TM, pappi, bibliodraamaohjaaja ja -kouluttaja